Ekologiseen asiantuntemukseen perustuvan numeerisen mallin tuottaminen metsäalueen biodiversiteetin arviointiin

TutkimusartikkeliTutkimuksessa esitetään delfi-tekniikan ja HERO-nimisen heuristisen optimointimenetelmän tavoiteanalyysiosan yhteiskäyttöön perustuva ekologisen biodiversiteettiasiantuntemuksen mallintamismenetelmä. HEROssa sovellettua tiedustelutekniikkaa käytetään menetelmässä delfin iteratiivisuusperiaatteen mukaisesti. Delfi-tekniikka muodostaa menetelmän lähestymistavan asiantuntemuksen kokoamiseen ja mallinnusprosessin kehikon. HEROn tiedustelutekniikka tuo menetelmään analyyttisen otteen, joka delfistä itsessään puuttuu. Esitetyllä menetelmällä tuotettu malli voidaan sellaisenaan integroida metsäsuunnittelun optimointilaskelmiin. §§ Ekologisen asiantuntemuksen mallinnuksen tarkoitus on helpottaa ekologisen tietämyksen akuuttia tarvetta ja empiirisen tutkimuksen tuottamien, suunnittelulaskelmissa käyttökelpoisten mallien puutetta nopealla ja halvalla tavalla. Mitä tahansa asiantuntemusaineistoon pohjautuvaa mallia on perusteltua käyttää vain kunnes riittävään empiiriseen aineistoon pohjautuvat luotettavammat mallit ovat valmiit. §§ Kaikkiaan 11 asiantuntijalta tiedusteltiin näkemykset biodiversiteetin komponenttien tärkeyksistä tietyn metsäalueen monimuotoisuuden vaalimisessa sekä alueen hyvyyden muutoksesta komponenttien arvojen muutoksen funktiona. Asiantuntijat olivat huomattavan erimielisiä siitä, mikä on tärkeää alueen hoidossa ja käytössä biodiversiteetin vaalimisen näkökulmasta. Mallinnusprosessin aikana näkemykset lähenivät jossain määrin toisiaan, mutta yhteisesti hyväksyttävän kompromissin löytäminen ei ollut mahdollista. Tulos ilmentää yhteisesti hyväksytyn biodiversiteettimittarin puutetta sekä subjektiivisen harkinnan osuutta biodiversiteettiarvioinneissa toistaiseksi. §§ Sovellus oli menetelmän ensimmäinen kokeilu. Menetelmä osoittautui kehityskelpoiseksi, joskin jatkokehittelyä tarvitsevaksi. Menetelmän jalostaminen on tarpeen erityisesti mallinnusprosessin loppuvaiheessa sellaisia tilanteita varten, missä asiantuntijoiden yhteisen näkemyksen löytäminen on vaikeaa

BIOMECHANICAL AND PHYSIOLOGICAL ASPECTS OF RIFLE SHOOTING IN SIMULATED BIATHLON COMPETITION

In biathlon competition heart rate levels are commonly approximately 93 % of individual maximum heart rate during skiing. During the shooting heart rate level usually decreases to 61-73 % of maximum (Hoffman & Street, 1992). The result of biathlon competition is mostly affected by VO2max and upper body capacity (Rundell & Bacharach, 1995) and shooting performance including shooting time and accuracy (Hoffman, Gilson, Westenburg & Spencer, 1992). Shooting performance is affected by stability of shooting stance and rifle hold, especially in standing shooting (Groslambert, Candau, Hoffman, Bardy, & Rouillon, 1999). Physical loading diminishes shooting performance the more upper body muscles are involved in exercise (Hoffman, et al. 1992; Groslambert, Candau, Gillot & Rouillon, 1996; Groslambert, et al. 1999). Physical exercise and increasing muscle fatigue results poorer control of balance and shooting posture. Balance control agilities of biathlon athletes have been investigated only by Bozsik, Bretz and Kaske (1995), but connection between balance agilities and shooting result have not been established by any research. The aim of this project was to develop methods for measuring shooting performance in biathlon

Theories of regional development and their relevance to the forest sector.

The paper elaborates upon various theories to explain economic development and restructuring in the forested regions of advanced countries. The concepts of communities based on the forest sector and the concept of restructuring are discussed before presenting the diversity of relevant theories. Different theoretical approaches in geography and regional and socio-economic sciences are analyzed, and the paper concludes that each theory gives only a partial explanation of restructuring under certain conditions. This paper recommends that an explanatory framework should take into account – in addition to general explanatory factors – sectoral, local-specific and policy-related factors and the role of human agency in attempts to explain restructuring and development

Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Tähän vesienhoitosuunnitelmaan on koottu tietoa Karjalan Pyhäjärven valuma-alueesta, nykytilasta ja seurannasta, alueen Natura 2000 -suojelutilanteesta, vesistön tilaan vaikuttavista tekijöistä, sekä jo toteutuneista vesiensuojelutoimenpiteistä. Karjalan Pyhäjärvi on Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Venäjän tasavallan rajalle sekä Salpausselkien väliin sijoittuva karu suurjärvi. Pyhäjärvi on sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti arvokas vesistö, joka on sisällytetty mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin sekä Suomen erityistä suojelua vaativiin arvokkaisiin vesistökohteisiin. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on liitetty Euroopan laajuiseen Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Pyhäjärvi kuuluu luontotyypiltään niukkaravinteisiin nuottaruohotyypin järviin (Littorelletalia uniflorae), joille on ominaista kirkas, vähäravinteinen vesi ja runsas pohjaversoiskasvillisuus. Pyhäjärvellä tavoitteena on vesistön erinomaisen ekologisen tilan ja Pyhäjärven alueen luontokokonaisuuden suojeluarvojen turvaaminen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien ja muun vastuullisen käytön edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmaan on koottu toimenpide-esityksiä, joista useat liittyvät valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen hallintaan

Vastuullinen tekoäly – yritysten yhteiskunnallinen lupaus tekoälyn soveltamiseen

Tekoälyn etiikka (Ethics of AI) ja luotettava tekoäly (Trustworthy AI) ovat olleet jo vuosia keskeisiä tutkimus- ja kehitysteemoja tekoälytutkimuksessa. Viime vuosina varsinkin suuret yritykset ovat nostaneet keskiöön myös vastuullisen tekoälyn käsitteen (Responsible AI) mutta konkreettisia tekoja tarvitaan lisää. Vastuullisella tekoälyllä halutaan korostaa yritysten yhteiskunnallista ja sosiaalista vastuuta kehitettäessä ja myytäessä tekoälyratkaisuja. Valtionhallinto, koulutus ja terveydenhuolto ovat tekoälyn kehittäjille suuria markkinoita, joten vastuullisen tekoälyn käsitteen lanseeraaminen osana markkinointia on ymmärrettävää. Tässä artikkelissa pohdimme, mikä on vastuullisen tekoälyn suhde eettiseen ja luotettavaan tekoälyyn ja mitä vastuullisuus tekoälyssä voisi tarkoittaa käytännössä

Vastuullinen tekoäly – yritysten yhteiskunnallinen lupaus tekoälyn soveltamiseen

Tekoälyn etiikka (Ethics of AI) ja luotettava tekoäly (Trustworthy AI) ovat olleet jo vuosia keskeisiä tutkimus- ja kehitysteemoja tekoälytutkimuksessa. Viime vuosina varsinkin suuret yritykset ovat nostaneet keskiöön myös vastuullisen tekoälyn käsitteen (Responsible AI) mutta konkreettisia tekoja tarvitaan lisää. Vastuullisella tekoälyllä halutaan korostaa yritysten yhteiskunnallista ja sosiaalista vastuuta kehitettäessä ja myytäessä tekoälyratkaisuja. Valtionhallinto, koulutus ja terveydenhuolto ovat tekoälyn kehittäjille suuria markkinoita, joten vastuullisen tekoälyn käsitteen lanseeraaminen osana markkinointia on ymmärrettävää. Tässä artikkelissa pohdimme, mikä on vastuullisen tekoälyn suhde eettiseen ja luotettavaan tekoälyyn ja mitä vastuullisuus tekoälyssä voisi tarkoittaa käytännössä